BLACK WALL GALLERIA

12.9.-4.10.2020

Kiven laulu

Ylpeinä saamme esitellä Sirpa Seppelinin ja Mirjam Silvénin valmiin monitaiteisen näyttelyn, jonka nimi on kiven laulu.

Kivi elää hitaasti, muuttuu. Ei se minulle kerro sisintään. Aavistan vain, miten monen kulkijan kädet ovat painuneet karheaan pintaan, miten moni lintu istunut sammaleilla, kylpenyt kiven maljoissa.

Näillä rannoilla ja näissä metsissä on kivien koti. Täällä kivet ja siirtolohkareet laulavat. Lähesty niitä hitaasti ja kunnioittaen, niin voit yllättyä.

Kuvataiteilija Sirpa Seppelin, runoilija Mirjam Silvén ja Tarja huntuksen äänimaisema johdattavat sinut näkemään ja kuulemaan kivien sydänäänet.

Näyttelyssä on Sirpa Seppelinin maalauksia ja Mirjam Silvénin sanataidetta kivistä. Näyttelytilassa on kuultavana myös Tarja Huntuksen äänimaisema. Näyttelyä ovat tukeneet Vaasan kaupunki ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto. Oheistapahtumat Rahoitus on mahdollistanut sen, että näyttelyaikana järjestämme konsertin ja kirjoittajapajan, joihin on vapaa pääsy, mutta rajoitettu osallistumismäärä.

Taiteilijoiden omat esittelyt näyttelystä:

Sirpa Seppelin

Monitaide on aina kiinnostanut minua. Soitonopettajan työni ohessa on aina kulkenut maalaustaide, jota olen harrastanut ja opiskellut mahdollisuuksien mukaan. Ammattitaiteilijoiden yhdistyksen, Vaasan Taiteilijaseuran jäsenyys on entisestään syventänyt taiteellista toimintaani. Vaasan kamarimuusikot ry:n jäsenenä taas on ollut mahdollista aikoinaan konsertoida monissa kamarimusiikkikokoonpanoissa. Olen saanut myös opetustyössäni toteuttaa monitaiteellisia projekteja, jotka ovat sisältäneet musiikkia, kuvataidetta, tanssia ja runoutta. ”Kiven laulu”-näyttelyn valmistaminen on ollut erityisen inspiroivaa. Mirjam Silvénin herkkä ja kaunis runous on lähentänyt entisestään suhdettani luontoon, tai ehkä palauttanut jotain jo lapsuudestakin tuttuja tunteita, värejä ja tuoksuja. Vaasan seudun luonnossa ovat kivet pääosassa, ja niinpä ne valikoituivat näyttelymme teemaksi kuin itsestään. Maalauksiini olen halunnut vangita runojen tunnelman ja kivien monimuotoisuuden niin visuaalisesti kuin henkisestikin. Kivi symboloi jotakin ikiaikaista, kiviin liittyy valtavat määrät tarinoita ja uskomuksia ja ne ovat läsnä ympärillämme kaikkialla. Toivon, että näyttelymme toisi kokijalle pintaan herkkyyttä, jota maailmamme nyt tarvitsee, sekä rakkautta luontoamme kohtaan. Suomen Luonnonsuojeluliitolle haluan lahjoittaa 20€ jokaisesta näyttelystä myydystä teoksesta.

Mirjam Silvén

Tämä näyttely on minulle seitsemäs. yhteisnäyttely kuvataiteilijan kanssa. Seitsemän on monella tavalla merkittävä luku. Olen sydämeni pohjaan asti kiitollinen, että olen saanut kulkea matkan sitä kohti Sirpa Seppelinin kanssa. Prosessi on ollut hyvin antoisa. Olen saanut hyödyntää luontoyhteysohjaajana, retriittiohjaajana ja Merenkurkun maailmanperintöoppaana syventynyttä luontorakkauttani runoihin. Välillä joku Sirpan teos on antanut kimmokkeen tekstiin. Sirpan maalauksissa on sitä herkkyyttä ja ajattomuutta, jonka vaistoan kivissä, noissa ikiaikaisissa seuralaisissamme. Näyttelyn tekstit kulkevat eri aikakausissa ja ikuisuudessa. Ne on poltettu jo käytöstä poltettuihin kalastuslaatikoiden lautoihin. Sillä tavoin olen halunnut kunnioittaa ja tuoda esille Merenkurkun kivisten vesien historiaa. Kalojen säilytyslaatikot löytyivät pitkän etsimisen jälkeen Gjusgrundista ja Tottesundista. Osa runoistani on jo vanhoja, mutta melkoinen määrä on ennen julkaisemattomia. Työskentely Sirpan kanssa on ollut antoisaa. Lukuiset filosofointituokiot ja retket kivikkoihin sekä Strömmingsbådanin majakkasaarelle ovat lohkoneet pieniä siruja sieluni kivestä. Olen opiskellut sanataidetta Helsingissä, Ilmajoella, Orivedellä ja Tampereella. Monitaiteellisesta toiminnasta tunnetuimpia ovat Sudenmorsiamien ja Weljien ja RunoSoinnun proggokset. Minulta ilmestyi viime vuonna runokirja, Sydämeni joiku. Se on parhaillaan Lappi – kirjallisuuspalkintoehdokkaana. Näyttelyn aikana on myynnissä viimeisiä kappaleita kirjasta. Runoteosteni hinnoitteluun liittyy oma tarinansa. Mietin, mikä Rolling Stonesin (bändin nimi!) biiseistä on erityisesti koskettanut minua. Sen kappaleen julkaisuvuosi määritti hinnan: Angie -73. Haluan lahjoittaa Suomen Luonnonsuojeluliitolle 5 e jokaisesta näyttelyssä myydystä runotaulusta. Euro jokaisen Rollarien bändiläisen puolesta ja euro kuulijalta. Rahat ohjataan Vesien, metsien ja soiden suojeluun.